Kulttuuritalo Orrelan historia

Kulttuuritalo Orrela. Kuva Foto Nisula

Tontti

Tontin ensimmäinen rakennus oli Seurakunnan omistama rippikoulutupa joka valmistui vuonna 1889 ja sitä laajennettiin 1916. Tuvassa pidettiin kuntakokoukset sekä ennen ensimmäisiä vaaleja pidetyt poliittisten puolueiden ohjelmat.

Talo

Uusi seurakuntatalo tarvittiin, kun kunnallinen ja seurakunnallinen toiminta kehittyi. Uuden  rakennuspaikaksi valittiin vanhan rippikoulutuvan tontti. Rakennuksen suunnitteli Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran rakennusmestari Frans Rekola ja rakennuspaikaksi valittiin vanhan rippikoulutuvan tontti. Pinta-alaltaan 750 m² laajuinen ja 19 huonetta käsittänyt talo valmistui kesällä 1924.

Talossa pidettiin ompeluseuroja, pyhä- ja rippikoulua, raamattupiirejä yms, myös kunta vuokrasi talontiloja kunnansihteerille, valtuustolle ja kihlakunnanoikeudelle.  Sodan aikana kansanhuollon toimisto sijaitsi talon alakerrassa ja Helsingistä evakuoitu postihallituksen osasto oli väliaikaisesti yläkerrassa. Räisälän kansanopisto toimi talossa kahteen otteeseen.  Vuonna 1941 talo oli kulkutautisairaalana lavantautiepidemian aikana.

Kesäkuussa 1941 talossa muodostettiin JR 58. II pataljoona, joka kirkossa jaetun ehtoollisen jälkeen lähti Teuvan aseman kautta rintamalle.  Pataljoonalle on tehty vuonna 1987 tontille luonnonkivestä muistomerkki.

Seurakunta käytti taloa tilapäisenä kirkkona, kun tuli tuhosi Teuvan kirkon tammikuussa 1950. Juhlasali toimi kirkkona melkein neljä vuotta. Koulukäytössä talo on ollut 1947 – 2000 talossa on toiminut kansalaiskoulu, yhteiskoulu, keskikoulu, ammatillinen kurssikeskus (nykyinen TEAK), apukoulu, lukio, kansakoulu, kansalaisopisto.

Teuvan kunta on ostanut talon tontteineen vuonna 1959.

Kulttuurisaareke-hanke

Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry suunnitteli vuosina 1998 – 2001 haankkeen Kulttuuritalo Orrelan peruskorjausta varten. Sen jälkeen kun tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat olivat valmiita Teuvan kunta päätti kesällä 2001 hakea rahoitusta rakennuksen peruskorjausta varten. Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi hankkeelle EAKR-rahoituksen lokakuussa 2001. Hankkeen myötä rakennuksen ulkoasu on palautettu entisellee, mm. katon tornirakennelma on samanlainen kuin alkuperäisessä rakennuksessa. Sisätilat korjattiin vanhaa kunnioittaen ja säilyttäen mm. ponttilautakatot, kaiteet, raput sekä ovien ja ikkunoiden mallit. Ingman-sali palautettiin alkuperäiseen korkeuteensa ja katto uusittiin alkuperäisen mallin mukaan.

Parvi-hanke

Parvi-hankkeella jatkettiin Teuvan kulttuurisaareke-hankkeesta valmistuneet Kulttuuritalo Orrelan saamista valmiiksi myös kalustuksen ja varustuksen osalta. Parvi-hankkeen aikana Orrelassa toteutettiin mittava sisällöllinen kehitystyö. Hankkeessa laadittiin muesokäsikirjoitus, jonka pohjalta rakennettiin museohuoneet. Näyttelyssä kerrotaan muun muassa pääministeri ja arkkipiispa Lauri Ingmanin sekä virsirunoilija Simo Korpelan elämästä ja esillä on heidän suvuiltaan hankittuja esineistöä. Lisäksi luontomuseoon koottiin lehtori Jussi Sepän linnunpesä ja munakokoelma, Teuvan rahalöydöt sekä Muinaiskulttuuriyhdistyksen lahjoittama Lautamäen puku.

Orrela sai hankkeen kautta myös merkittäviä lahjoituksia esimerkiksi flyygelin (Lions Club), Lauri Ingman -muistoreliefin (Rotary, OAJ ja Talonpoikaissäätiö), Lotta-ryijyn (Kansalaisopiston kudontapiiri) sekä Matti Välisen puuveistoksia. Myös seurakunnan vanhat tuolit palautettiin ja kunnostettiin yksityisten lahjoituksilla. Hankkeen myötä Orrela varusteltiin nykyaikaisilla kalusteilla ja välineillä. Parvi-hanke loi pohjan Orrelan uudelle toiminnalle kulttuurin, juhlien ja kokoontummisten paikkana.

Viisi tarinaa Orrelasta

Eläkkeellä oleva opettaja, opetusneuvos Kalervo Niemelä on tutkinut Orrelan historiaa ja tuntee sen vaiheet perinpohjaisesti. Hän toteutti 5 jaksoisen podcastin Orrelan historiasta.