Teuvan nimi

Niin kauan kuin jollakin paikkakunnalla on ollut asutusta tai sillä on liikkunut pyynti- tai erämiehiä, on siellä ollut myöskin oma, vakiintunut nimistönsä. Usein tällaiset nimet annetaan ensin yleisemmille merkkipaikoille, jotka hallitsevat tienoota ja ovat helpommin jokaisen löydettävissä ja paikallistettavissa, kuten järvien, jokien, vuorien tai soiden nimistöt osoittavat. Niinpä tohtori U. U. Seppä tutkielmassaan Teuvan nimen synnystä Teuvan Nuorisoseuran kotiseutunumerossa v. 1923 sanoo, että "alunperin ei Teuvalla ole tarkoitettu pitäjää, vaan seudun läpi virtaavaa jokea". Kumpikohan tässä tapauksessa lienee esiintynyt ensiksi, joen vaiko paikan nimi, on tähänastisten tutkimusten valossa vielä vaikea määritellä. Molemmilla mielipiteillä on kannattajansa. Mutta kun niinkin vanhasta asutuksesta on puhe kuin tässä tapauksessa, olisin valmis liittymään siihen ajatukseen, että asukkaat ovat ensin muuttaneet tälle seudulle ja antaneet paikkakunnalle ja sitten joelle nimen.

Harvoista paikannimistä - ja pitäjän nimistä erittäin - lienee kirjoitettu niin paljon kuin Teuvan nimestä. Nimi on joka tapauksessa tunnettu jo keskiajalla. Tohtori O. A. Hainari kertoo Suomen historiassaan, että "vuonna 1303 kävi kolme Suomen ruotsalaista (?), Mikael de Lappafaerd, Andar Sastamell ja Tob-be de Tenka (tai Teuka, nimi epäselvä) Tukholmassa valittamassa kuninkaalle, että heitä oli ahdistettu pois Hämeen takamailta, jotka he olivat saaneet asuttavakseen Harald-nimisessä voudilta. Tästä on tehty se johtopäätös, että siinä olisi jo silloin ollut kysymys Teuvan nimestä, siis Tobbe Teuvalainen.

On selvää, että miehillä oli yhteiset edut tässä puolustettavanaan. Vielä 1500 luvulla läntinen Suupohja luettiin kuuluvaksi Satakuntaan aina Närpiön korkeudelle asti ja niin myös Sastamalan, nykyisen Karkun, eräalueihin. Kanslianeuvos, maisteri Niilo Liakka sanoo Ilmajoen historiassaan, että Hämeenkyrössä on vanha paikannimi Teuvainen ja Pirkkalassa Tevala. Sastamala on ikivanha suurpitäjä, johon kuului aikoinaan suurin osa Satakuntaa ja läntistä Hämettä. Näyttää siis siltä, että yksi emäpitäjän mies, Antti Sastamalasta ja kaksi uhanalaiselta seudulta olevaa miestä, tilikko Lappfärdistä ja Topias Teuvalta olivat lähteneet kuninkaan luo oikeutta hankkimaan, nähtävästi pohjoisesta Kyrönjoen puolelta tunkeutujia vastaan. Tohtori Jussi Lauroselan mukaan oli vuonna 1582 jo paikannimi Teuffanjoki "Östermark" nimisessä paikassa ja siellä jo huomattava asutus: 16 verotaloa. Laurosela onkin nimikysymyksessä sitä mieltä, että nimi on kulkeutunut asukkaitten mukana emäpitäjästä Sastamalasta erämaille.

Professori T. E. Karsten tutkimuksissaan Pohjanmaan. rannikkoseudun asutuksesta päättelee että nimi Teuva on muodostunut äänteen muutoksen tietä joen nimestä Tjöck joka myöhemmin muuttui muotoon Tegva - Teuva. Siis joki olisi antanut nimessä paikkakunnalle, kuten jo tohtori Seppä edellä mainitussa kotiseutukirjoituksessaan esitti. Kirjoituksessaan Vaasa-lehteen Teuvan nimestä toht. Seppä lähtee siitä toteamuksesta, että vanhoina aikoina on erittäin runsaasti käytetty henkilönniminä ja myöskin kirkkojen niminä raamatullisia nimiä. Sellainen nimi on mm. nimi Stefanus. Tätä nimeä on Teuvallakin käytetty vanhoista ajoista saakka. Kun Teuvan vanhimmaksi taloksi oletetun Perttulan talon isäntä jo ainakin 1600-luvun alussa oli Stefanus ja ehkä oli sama nimi jo useitakin polvia siirtynyt isältä pojalle kuten vieläkin on asianlaita ja kun talo oli hallitsevalla paikalla joen partaalla olisi tästä johtunut sekä joen että paikan nimi Stefan - Tafa, kuten jälkimmäinen nimi eräässä asiakirjassa määritellään, "Taffa-joen varrella". Myöskin voi olettaa, että pitäjän ensimmäinen "räsykattoinen" kirkko, joka mainitaan Etelä-Pohjanmaan historiassa, alkeellinen ja vaatimaton, olisi vihitty Steffanuksen kirkoksi, kuten on arveltu. Maisteri Liisi Koskimies vastauksessaan Sepän edellä selostettuun kirjoitukseen hylkää ajatukset että Teuvan nimi olisi muovautunut henkilönnimestä, vaan liittyy prof. Karstenin teoriaan, että äänteen muutoksen tietä joen nimestä Tjöck on sekä joen että pitäjän nimeksi muovautunut Teuva.

Professori Väinö Voionmaan mukaan ei Teuvan nimi johdu Stefvasta eikä Teukasta. Närpiön "Teuvalla" on aikaisemmin ollut nimi "Taffa", joka johtuu Hämeen nimestä "Tawasteland. Närpiön mainitaan vielä 1583, kuten jo mainittiin, sijaitsevan "i Tawastelandi'ssa", josta siis nimi "Taffa" johtuu, muuttuen myöhemmin Teuvaksi.

Kaikesta päättäen ovat "Teuka", Taffa ja Teuffanjoki paikan vanhimmat nimet. Teuvan ruotsalainen nimi "Östermark" on varmaan myöhempää alkuperää, sittenkuin Pirkkalaisaika oli loppunut ja vanhan emäpitäjän Sastamalan vaikutus haihtunut, ja pitäjä kokonaisuudessaan erottui Ilmajoen suurpitäjästä ja liitettiin Närpiöön. Teuvan asutusalue oli itään Närpiöstä ja sai siis vain itämaan nimen Närpiön kylien joukossa, siis Östermark - Itämaa. Ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden yhä enemmän vallattua alaa 1600-1700-luvuilla, alkoi se vaikuttaa suomenkieliseenkin väestöön, niin että ruotsalaisten sanojen ja nimien käyttö yleistyi suomalaisseuduillakin. Mainittakoon, että kun Teuva sai ensimmäisen postiasemansa 1. päivänä lokakuuta 1883, annettiin sille nimeksi "Östermark" ja vasta postimanifestillä 24 p. huhtikuuta 1892 nimi muutettiin Teuvaksi. Siitä, miten sitkeästi tämä muukalainen nimi istui virastoissa, mainittakoon, että vielä 1922 Helsingin Kirurgisessa sairaalassa tiukattiin potilaalta Teuvan ruotsinkielistä nimeä, mikä ajankuvana tulkoon tässä mainituksi.

Niin olikin vanha kunniakas nimi Teuva viime vuosisadan keskivaiheilla häipynyt, että varsinaiset kansan miehetkin alkoivat käyttää muuten yksinomaan suomenkielisissä kirjoituksissaan ruotsinkielistä "Östermark" nimeä. Otettakoon tähän näytteeksi eräs velkakirja, kymmenien asiakirjojen joukosta, toteamaan tässä esitetyn ja näytteeksi sen aikaisesta kielenkäytöstä, jota paikkakunnalla silloin asiakir-joissa viljeltiin:

"Talon Isäntä Jacop Garlenboika Ruosten niemi on alle Kirioitetullen Laihnannut raha ensi anomisen Bäälle Summan Jos on Kahdeksan Kymmentä neli 84 Rubla Hopias ynnä 5 Brosentin Indrästin Kanssa Wodelta Joka tämän Kautta Revers Seratan Östermarkis Horon Kyläs sinä 13 bäivä Syys Kuus Vuonna 1851 ---Kiriottanut Josph Söderback".

Kunnioitettava saavutus kyllä horonkyläläiselle kynämiehelle, sillä tähän aikaan kirjoitustaito oli kovin harvinainen, ja etenkin suomenkielinen kirjoitus vielä Horonkylässä, josta siihen aikaan suurin osa kuului Närpiöön. Mutta olisihan ollut hyvä myös paikannimi kirjoittaa jo suomeksi: Teuva, mistä sitten alkuperäinen nimi lienee johtunutkin.

Heikkurin paikalta on vain lapiopisto helevettihin ja Ku'kulta kuakkakerta.

Edvard Inkinen